Niin kuin kuvista toivottavasti näkyykin - lauma voi hyvin.
Muutaman stressikuukauden jälkeen palikat on loksahdelleet paikoilleen, enkä
oikeasti tajua enää edes varoa Ennin ja Ruusan kanssa. Lattialla sutimiset
(joita Enni tuskin koskaan lopettaa) ei enää häiritse Ruusaa ja jos häiritsee
niin reaktio ei enää ole "kiinni!" vaan pelkkä tsekkaus riittää.
O l e n n i
i n k ä s i t t ö m ä t t ö m ä n o n n e l l i n e n .
Ruusalta tsekattiin eilen lonkat ja kyynärät, Enniltä
"mummolabrat". Maanantaina soittelen labrojen perään, veri virtsassa
toivottavasti vaan pissatulehduksesta.
Susu alotti agilityn alkeet ja on riemuissaan. :)
Tänään käytiin Pornaisissa ihailemassa Norjan tuontia,
Pretaa (joka ei osunu mun kuviin sattumalta sit lainkaan). Ihana otus, mut ei
mulla ole kyllä minkäänlaista pentukuumetta taaskaan. Ehkä se on sitä kun
tietää, ettei lauma tästä kasva niin ei lietso itseään kuumeilemaankaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti