Eilinen MH-kuvausko se Ruusan on niin uuvuttanut, ettei
tänään ole hiirijahtikaan juuri innostanut?
Tuo kuvaus oli ihan jännä, jännitin sitä hulluna. Ihan
Ruusamainen otos, tosin pakko todeta, että Ruusalla on nyt jonkinlainen kumman
outo rauhallisuus-kausi meneillään... Hieman yllätti, ettei viehe kiinnostanut
yhtään. Leikkimättömyys ei taas yllättänyt, tällä kertaa ei edes näkynyt sitä
"leikitään nyt sun mieliks vähän" -Ruusaa. :) Haalarille paukutus ja
aaveille murina oli hyvin uhkaavaa kuultavaa (itse jouduin kattelee muualle),
molemmista pelotteista palautui mielestäni älyttömän hyvin. Uhkaa ja aggrea
löytyi myös kuvaajien mielestä kun oikein kaivettiin. Todella mielenkiintosta
nähdä ens vuonna Ruppu luonnetestissä, vuoden vanhempana!
Meillä ei ole viikkoihin ollut kotona minkäänlaisia ongelmia
akselilla Ennin sutimiset-Ruusan reaktiot. Alan rentoutua tilanteen suhteen,
mutta tietyistä asioista aion pitää kiinni, kuten; koirat eivät jää kolmistaan
koirahuoneeseen kun ihmiset poistuvat talosta.
Viikko sitten Susu kävi esiintymässä huonosti näyttelyssä
pitkästä aikaa. Ei sopinu kiireinen tilanne arvon rouvalle. ;) Ruusa sen sijaan
oli upea Lauran ja Karon handlaamana ja narttujen kakkosena jätti taaksensa
muitakin kuin äiskänsä.
Lupasin Susulle, että jatkossa keskitytään vain fiksuihin
juttuihin - alotetaan aksailut ja tokot. Jippii!
Mukavaa kun lapset kasvavat. Oon alkanut tosissani
nauttimaan yhteisistä kävelyistä tytön kanssa, rentouttavia hetkiä. Kun itse
rentoutuu ja voi hyvin, yksikään pinsereistä ei kisko remmissä ja kaikki
nauttii siitä pelkästä kävelemisestä syksyisillä kaduilla. Uskomattoman...
Mitäänsanomatonta? Noup, täydellistä.
Hilluakin tietty pitää. :)